Yliopistoneuvottelut kriittisessä vaiheessa - lakkovaroituksen antamiseen varaudutaan

JUKO, Pardia, JHL

JÄSENTIEDOTE 25.2.2010

[English summary below.]
[Svensk version nedanför.]

Yliopistosektorin pääneuvottelijat palasivat neuvottelupöytään 25. helmikuuta. Järjestöosapuoli antoi vastauksensa yliopistotyönantajan tekstiesityksille ja neuvotteluja jatketaan perjantaina 26.2. ja tarpeen mukaan 1. ja 2.3.

Työnantaja on esittänyt selviä heikennyksiä aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin. Työantajan esityksen mukaan sairausajan palkallinen jakso lyhenisi radikaalisti nykyisestä. Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että työntekijä putoaa sairausajan päivärahalle eikä tältä ajalta kerry enää vuosilomia.

Työaikalain piirissä olevien työaikajoustot tapahtuisivat työnantajan määräämällä tavalla: esimerkiksi 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa tai erikseen paikallisesti sovittaessa 10 tuntia päivässä ja 60 tuntia viikossa. Lisäksi työnantaja voisi sijoittaa säännöllisen työajan sunnuntaille ilman työntekijän suostumusta.

Opettajien 1 600 tunnin kokonaistyöaikasopimusta ollaan laajentamassa tutkijoihin ilman välttämättömiä suojasäännöksiä. Jatkossa tutkijoille voitaisiin määrätä opetusta ja muita uusia tehtäviä ilman selviä rajoja. Tämän vuoksi esimerkiksi väitöskirjan tekijät putoavat lähes tyhjän päälle. Opetuspainotteisten tehtävien opetuskatoissa on vielä epäselvyyttä ja vaarana on, että näiden ryhmien työmäärä kasvaa.

Nykyisen kaltainen sopimukseton tila aiheuttaa suurta epävarmuutta siitä, minkälaisessa työaika- työajanvalvontajärjestelmässä opetushenkilöstö jatkossa on. Yliopistouudistuksessa luvattiin, että opetus- ja tutkimushenkilöstö pystyy keskittymään enemmän ydintehtäviinsä.

Sopimuksettoman tilan vuoksi yliopistot eivät ole tehneet palkkausjärjestelmän mukaisia arviointeja ja tämän seurauksena palkankorotuksia on jäänyt saamatta. Työnantaja on esittänyt arviointijärjestelmään muutoksia, joiden seurauksista ei voi olla varma.

Lisäksi heikennyksiä on esitetty mm. luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmään sekä yt-toimintaan. Sopimuksettomasta tilasta johtuen yliopistoissa on jo nyt epäselvyyksiä siitä, kuka edustaa työntekijöitä tärkeissä asioissa, kuten yt-neuvotteluissa.

Työnantaja ei ole tehnyt uutta palkkatarjousta aikaisemman lähes nollatarjouksen jälkeen. Rahasta keskustellaan seuraavan kerran, kun valtion neuvottelutulos on syntynyt.

Epävarma tilanne ei voi jatkua kauaa. Tämän vuoksi kaikissa pääsopijajärjestöissä on tehty työtaistelutoimenpiteisiin liittyvät päätökset. Järjestöt varautuvat jättämään lakkovaroituksen ensi viikolla. Työtaistelu voi alkaa aikaisintaan kahden viikon kuluttua lakkovaroituksen antamisesta. Lakkovaroituksessa ilmoitetaan lakkorajat ja lakon kesto.

Jäsenten on syytä seurata tarkkaan järjestöjen ja paikallisten lakko-organisaatioiden tiedotuskanavia.

Jäsenet voivat olla asiasta yhteydessä omaan järjestöönsä tai luottamusmieheensä.


JUKO, Pardia, JHL

University negotiations at a critical point - gearing up for a strike

The principal negotiators in the university sector returned to the negotiating table on 25 February. The employee union organisations presented their response to the written proposal of the Employers’ Association of Universities in Finland (SYTY) and the negotiations were scheduled to continue on Friday, 26 February and, if necessary, on 1 and 2 March.

The employer has proposed terms and conditions of employment that will clearly be weaker than the existing conditions. For example, the period of salaried sickness leave would be radically shorter than the currently applicable period. This would mean, for example, that the employee would quite quickly begin to receive, instead of salary, the sickness allowance provided by Kela, and would no longer accrue annual holiday during the sick leave.

The working hour flexibility within the scope of the Working Hours Act (Työaikalaki 605/1996) would be implemented in the manner determined by the employer, for instance, a 9-hour day and a 48-hour week or, as separately agreed on locally, a 10-hour day and 60-hour week. Additionally, the employer could elect for regular working hours on a Sunday without the approval of the employee.

The employer is proposing that the agreement on yearly total working hours of 1,600 hours, previously applicable to the teaching staff, be expanded to cover researchers as well, but without the necessary protective regulations. In the future, researchers could, thus, be assigned teaching tasks or other new duties without any clear boundaries. If this is the case, doctoral students, for example, would be without any protection. There remains a good deal of confusion concerning the maximum teaching duty in instruction-oriented positions, and there is a clear danger that the workload in these groups would increase.

The current situation, in which there is no valid agreement, causes great insecurity regarding the type of working hour and working hour supervision system the teaching staff will have in the future. The university reform promised that the teaching and research personnel would be able to focus more on their own core competencies and tasks.

As there is currently no valid agreement, the universities have not conducted the assessments required for the salary system, and, thus, employees have not received the due salary increases. The employer has proposed changes to the assessment system, but the consequences of these changes are uncertain.

Furthermore, weaker conditions have been proposed for, among other areas, the shop steward and occupational safety and health system, and the co-operation (YT) negotiations. Due to the lack of a valid agreement, the universities are already now unclear about who is representing the employees in important matters, such as in YT negotiations.

The employer has not made a new salary offer since its earlier near-zero offer. The next discussion concerning money will take place when a solution is reached in the collective negotiations for state civil servants.
 
This uncertainty cannot continue for long. Therefore, all of the principal contractual organisations representing the employees of the universities have made their decision regarding future industrial actions. They are prepared to give notice of a strike within the next week. The strike can begin, at the earliest, within two weeks of the notice. The strike notice will contain the limitations and duration of the strike.

Members should closely monitor the information provided by their own unions and local strike organisations.
 
Members may also contact their own organisation or shop steward for more information.


JUKO, Pardia, JHL

Kritisk fas för universitetsförhandlingarna – strejkvarning bereds

Huvudförhandlarna för universitetssektorn återupptog sina förhandlingar den 25 februari. Arbetstagarparten avgav sitt svar på ett textförslag från arbetsgivarhåll, och överläggningarna fortsätter fredagen den 26 februari. Vid behov kan de fortgå den 1-2 mars.

Arbetsgivarsidan har föreslagit ett antal helt uppenbara försämringar, jämfört med villkoren i de tidigare anställningsavtalen. Enligt arbetsgivarnas förslag skulle den avlönade perioden under sjukskrivning radikalt förkortas jämfört med nu. Följden av detta vore bl.a. att en arbetstagare under sin sjukdomsperiod skulle vara hänvisad till enbart dagpenning, varigenom semester inte längre skulle kunna tillgodoräknas för denna tid.

Möjligheterna till flexibla arbetstider enligt arbetstidslagen föreslås ske på ett sätt som bestäms av arbetsgivaren: exempelvis 9 timmar om dagen och 48 timmar per vecka eller – med lokal överenskommelse – 10 dagliga timmar och 60 veckotimmar. I förslaget ingår också att arbetsgivaren får rätt att förordna om regelbunden arbetstid om söndagarna, utan att medgivande från arbetstagarens sida behövs.

Avtalet för lärare om 1 600 timmar total arbetstid per år håller på att utvidgas till att omfatta forskare, utan de nödvändiga skyddsbestämmelserna. Det är alltså i framtiden tänkbart att forskare åläggs undervisning och andra nya uppgifter, utan klara gränser. Det skulle innebära att t.ex. de som skriver avhandling får så gott som ingenting. Det uppstår också oklarheter om maximigränserna för undervisning av personer med övervägande undervisningsuppdrag, och det finns risker för att dessa personers arbetsbörda ökar.

Ett avtalslöst tillstånd som det nuvarande leder till stor osäkerhet om vilket system för övervakning och tillsyn av arbetstiderna som kommer att tillämpas. I samband med universitetsreformen gavs löften om att undervisande och forskande personal i större utsträckning skulle få koncentrera sig på sina kärnuppgifter.

Till följd av det avtalslösa tillståndet har universiteten inte kunnat göra de utvärderingar som förutsätts i avlöningssystemet, och det innebär att lönelyften har uteblivit. Arbetsgivarsidan har föreslagit ändringar i bedömningssystemet, och vad dessa ändringar medför kan inte bestämmas med säkerhet.

Vidare har det föreslagits försämringar som skulle drabba förtroendemanna- och arbetarskyddsarrangemangen samt samarbetsverksamheten. En följd av den avtalslösa situationen är att det redan nu för universitetens del finns osäkerhet om vem som företräder arbetstagarna i viktiga frågor av typen samarbetsförhandlingar.

Arbetsgivarsidan har inte kommit med något nytt löneförslag efter det tidigare förslaget, som ju i det närmaste var ett nollförslag. Pengar diskuteras nästa gång först efter det att en förhandlingslösning har nåtts för den statliga sektorn.

Det osäkra läget är ohållbart i längden. Det gör att alla huvudförhandingsorgan har fattat beslut om förberedelser av arbetskonfliktsåtgärder. Organisationerna gör sig redo att avge strejkvarning nästa vecka. Egentliga stridsåtgärder kan tidigast inledas två veckor efter att strejkvarning givits. I strejkvarningen meddelas strejkgränserna och strejkens längd.

Medlemmarna har skäl att följa noga med de meddelanden som utges av fackorganisationerna och de lokala strejkorganen.

Medlemmarna kan i ärendet kontakta sina egna organisationer eller förtroendemän.

FOSU, Pardia, JHL