JUKO, Pardia, JHL
JÄSENTIEDOTE 26.2.2010
[English summary below.]
Neuvotteluja jatkettiin perjantaina 26. helmikuuta tekstikysymyksistä. Keskeisimmät asiat ovat edelleen auki. Rahasta ei keskusteltu. Neuvotteluaikavarauksia on sovittu viikolle 9.
Työnantajan esittämien tekstihuononnusten torjumiseksi ja neuvottelujen vauhdittamiseksi pääsopijajärjestöt tulevat antamaan lakkovaroituksen viikolla 9. Työtaistelu voi alkaa aikaisintaan kahden viikon kuluttua lakkovaroituksen antamisesta. Lakkovaroituksessa ilmoitetaan lakkorajat ja lakon kesto.
Jäsenten on syytä seurata tarkkaan järjestöjen ja paikallisten lakko-organisaatioiden tiedotuskanavia.
Jäsenet voivat olla asiasta yhteydessä omaan järjestöönsä tai luottamusmieheensä.
JUKO, Pardia, JHL
No progress in university negotiations - unions will give strike warning
Negotiations were continued on Friday 26 February on text issues. The most central questions are still open. Salaries were not discussed. Negotiations will continue in the first week of March.
To block the weakenings proposed to the terms of employment by the employer and to further the negotiations the unions will give a strike warning next week. Industrial actions may commence at the earliest two weeks after the strike warning. The scope and duration of the strike will be announced in the strike warning.
Union members should keep a close eye on the information channels of the unions and the local strike organizations.
Members may contact their union or their local representative.
perjantai 26. helmikuuta 2010
torstai 25. helmikuuta 2010
Yliopistoneuvottelut kriittisessä vaiheessa - lakkovaroituksen antamiseen varaudutaan
JUKO, Pardia, JHL
JÄSENTIEDOTE 25.2.2010
[English summary below.]
[Svensk version nedanför.]
Yliopistosektorin pääneuvottelijat palasivat neuvottelupöytään 25. helmikuuta. Järjestöosapuoli antoi vastauksensa yliopistotyönantajan tekstiesityksille ja neuvotteluja jatketaan perjantaina 26.2. ja tarpeen mukaan 1. ja 2.3.
Työnantaja on esittänyt selviä heikennyksiä aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin. Työantajan esityksen mukaan sairausajan palkallinen jakso lyhenisi radikaalisti nykyisestä. Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että työntekijä putoaa sairausajan päivärahalle eikä tältä ajalta kerry enää vuosilomia.
Työaikalain piirissä olevien työaikajoustot tapahtuisivat työnantajan määräämällä tavalla: esimerkiksi 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa tai erikseen paikallisesti sovittaessa 10 tuntia päivässä ja 60 tuntia viikossa. Lisäksi työnantaja voisi sijoittaa säännöllisen työajan sunnuntaille ilman työntekijän suostumusta.
Opettajien 1 600 tunnin kokonaistyöaikasopimusta ollaan laajentamassa tutkijoihin ilman välttämättömiä suojasäännöksiä. Jatkossa tutkijoille voitaisiin määrätä opetusta ja muita uusia tehtäviä ilman selviä rajoja. Tämän vuoksi esimerkiksi väitöskirjan tekijät putoavat lähes tyhjän päälle. Opetuspainotteisten tehtävien opetuskatoissa on vielä epäselvyyttä ja vaarana on, että näiden ryhmien työmäärä kasvaa.
Nykyisen kaltainen sopimukseton tila aiheuttaa suurta epävarmuutta siitä, minkälaisessa työaika- työajanvalvontajärjestelmässä opetushenkilöstö jatkossa on. Yliopistouudistuksessa luvattiin, että opetus- ja tutkimushenkilöstö pystyy keskittymään enemmän ydintehtäviinsä.
Sopimuksettoman tilan vuoksi yliopistot eivät ole tehneet palkkausjärjestelmän mukaisia arviointeja ja tämän seurauksena palkankorotuksia on jäänyt saamatta. Työnantaja on esittänyt arviointijärjestelmään muutoksia, joiden seurauksista ei voi olla varma.
Lisäksi heikennyksiä on esitetty mm. luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmään sekä yt-toimintaan. Sopimuksettomasta tilasta johtuen yliopistoissa on jo nyt epäselvyyksiä siitä, kuka edustaa työntekijöitä tärkeissä asioissa, kuten yt-neuvotteluissa.
Työnantaja ei ole tehnyt uutta palkkatarjousta aikaisemman lähes nollatarjouksen jälkeen. Rahasta keskustellaan seuraavan kerran, kun valtion neuvottelutulos on syntynyt.
Epävarma tilanne ei voi jatkua kauaa. Tämän vuoksi kaikissa pääsopijajärjestöissä on tehty työtaistelutoimenpiteisiin liittyvät päätökset. Järjestöt varautuvat jättämään lakkovaroituksen ensi viikolla. Työtaistelu voi alkaa aikaisintaan kahden viikon kuluttua lakkovaroituksen antamisesta. Lakkovaroituksessa ilmoitetaan lakkorajat ja lakon kesto.
Jäsenten on syytä seurata tarkkaan järjestöjen ja paikallisten lakko-organisaatioiden tiedotuskanavia.
Jäsenet voivat olla asiasta yhteydessä omaan järjestöönsä tai luottamusmieheensä.
JUKO, Pardia, JHL
University negotiations at a critical point - gearing up for a strike
The principal negotiators in the university sector returned to the negotiating table on 25 February. The employee union organisations presented their response to the written proposal of the Employers’ Association of Universities in Finland (SYTY) and the negotiations were scheduled to continue on Friday, 26 February and, if necessary, on 1 and 2 March.
The employer has proposed terms and conditions of employment that will clearly be weaker than the existing conditions. For example, the period of salaried sickness leave would be radically shorter than the currently applicable period. This would mean, for example, that the employee would quite quickly begin to receive, instead of salary, the sickness allowance provided by Kela, and would no longer accrue annual holiday during the sick leave.
The working hour flexibility within the scope of the Working Hours Act (Työaikalaki 605/1996) would be implemented in the manner determined by the employer, for instance, a 9-hour day and a 48-hour week or, as separately agreed on locally, a 10-hour day and 60-hour week. Additionally, the employer could elect for regular working hours on a Sunday without the approval of the employee.
The employer is proposing that the agreement on yearly total working hours of 1,600 hours, previously applicable to the teaching staff, be expanded to cover researchers as well, but without the necessary protective regulations. In the future, researchers could, thus, be assigned teaching tasks or other new duties without any clear boundaries. If this is the case, doctoral students, for example, would be without any protection. There remains a good deal of confusion concerning the maximum teaching duty in instruction-oriented positions, and there is a clear danger that the workload in these groups would increase.
The current situation, in which there is no valid agreement, causes great insecurity regarding the type of working hour and working hour supervision system the teaching staff will have in the future. The university reform promised that the teaching and research personnel would be able to focus more on their own core competencies and tasks.
As there is currently no valid agreement, the universities have not conducted the assessments required for the salary system, and, thus, employees have not received the due salary increases. The employer has proposed changes to the assessment system, but the consequences of these changes are uncertain.
Furthermore, weaker conditions have been proposed for, among other areas, the shop steward and occupational safety and health system, and the co-operation (YT) negotiations. Due to the lack of a valid agreement, the universities are already now unclear about who is representing the employees in important matters, such as in YT negotiations.
The employer has not made a new salary offer since its earlier near-zero offer. The next discussion concerning money will take place when a solution is reached in the collective negotiations for state civil servants.
This uncertainty cannot continue for long. Therefore, all of the principal contractual organisations representing the employees of the universities have made their decision regarding future industrial actions. They are prepared to give notice of a strike within the next week. The strike can begin, at the earliest, within two weeks of the notice. The strike notice will contain the limitations and duration of the strike.
Members should closely monitor the information provided by their own unions and local strike organisations.
Members may also contact their own organisation or shop steward for more information.
JUKO, Pardia, JHL
Kritisk fas för universitetsförhandlingarna – strejkvarning bereds
Huvudförhandlarna för universitetssektorn återupptog sina förhandlingar den 25 februari. Arbetstagarparten avgav sitt svar på ett textförslag från arbetsgivarhåll, och överläggningarna fortsätter fredagen den 26 februari. Vid behov kan de fortgå den 1-2 mars.
Arbetsgivarsidan har föreslagit ett antal helt uppenbara försämringar, jämfört med villkoren i de tidigare anställningsavtalen. Enligt arbetsgivarnas förslag skulle den avlönade perioden under sjukskrivning radikalt förkortas jämfört med nu. Följden av detta vore bl.a. att en arbetstagare under sin sjukdomsperiod skulle vara hänvisad till enbart dagpenning, varigenom semester inte längre skulle kunna tillgodoräknas för denna tid.
Möjligheterna till flexibla arbetstider enligt arbetstidslagen föreslås ske på ett sätt som bestäms av arbetsgivaren: exempelvis 9 timmar om dagen och 48 timmar per vecka eller – med lokal överenskommelse – 10 dagliga timmar och 60 veckotimmar. I förslaget ingår också att arbetsgivaren får rätt att förordna om regelbunden arbetstid om söndagarna, utan att medgivande från arbetstagarens sida behövs.
Avtalet för lärare om 1 600 timmar total arbetstid per år håller på att utvidgas till att omfatta forskare, utan de nödvändiga skyddsbestämmelserna. Det är alltså i framtiden tänkbart att forskare åläggs undervisning och andra nya uppgifter, utan klara gränser. Det skulle innebära att t.ex. de som skriver avhandling får så gott som ingenting. Det uppstår också oklarheter om maximigränserna för undervisning av personer med övervägande undervisningsuppdrag, och det finns risker för att dessa personers arbetsbörda ökar.
Ett avtalslöst tillstånd som det nuvarande leder till stor osäkerhet om vilket system för övervakning och tillsyn av arbetstiderna som kommer att tillämpas. I samband med universitetsreformen gavs löften om att undervisande och forskande personal i större utsträckning skulle få koncentrera sig på sina kärnuppgifter.
Till följd av det avtalslösa tillståndet har universiteten inte kunnat göra de utvärderingar som förutsätts i avlöningssystemet, och det innebär att lönelyften har uteblivit. Arbetsgivarsidan har föreslagit ändringar i bedömningssystemet, och vad dessa ändringar medför kan inte bestämmas med säkerhet.
Vidare har det föreslagits försämringar som skulle drabba förtroendemanna- och arbetarskyddsarrangemangen samt samarbetsverksamheten. En följd av den avtalslösa situationen är att det redan nu för universitetens del finns osäkerhet om vem som företräder arbetstagarna i viktiga frågor av typen samarbetsförhandlingar.
Arbetsgivarsidan har inte kommit med något nytt löneförslag efter det tidigare förslaget, som ju i det närmaste var ett nollförslag. Pengar diskuteras nästa gång först efter det att en förhandlingslösning har nåtts för den statliga sektorn.
Det osäkra läget är ohållbart i längden. Det gör att alla huvudförhandingsorgan har fattat beslut om förberedelser av arbetskonfliktsåtgärder. Organisationerna gör sig redo att avge strejkvarning nästa vecka. Egentliga stridsåtgärder kan tidigast inledas två veckor efter att strejkvarning givits. I strejkvarningen meddelas strejkgränserna och strejkens längd.
Medlemmarna har skäl att följa noga med de meddelanden som utges av fackorganisationerna och de lokala strejkorganen.
Medlemmarna kan i ärendet kontakta sina egna organisationer eller förtroendemän.
FOSU, Pardia, JHL
JÄSENTIEDOTE 25.2.2010
[English summary below.]
[Svensk version nedanför.]
Yliopistosektorin pääneuvottelijat palasivat neuvottelupöytään 25. helmikuuta. Järjestöosapuoli antoi vastauksensa yliopistotyönantajan tekstiesityksille ja neuvotteluja jatketaan perjantaina 26.2. ja tarpeen mukaan 1. ja 2.3.
Työnantaja on esittänyt selviä heikennyksiä aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin. Työantajan esityksen mukaan sairausajan palkallinen jakso lyhenisi radikaalisti nykyisestä. Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että työntekijä putoaa sairausajan päivärahalle eikä tältä ajalta kerry enää vuosilomia.
Työaikalain piirissä olevien työaikajoustot tapahtuisivat työnantajan määräämällä tavalla: esimerkiksi 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa tai erikseen paikallisesti sovittaessa 10 tuntia päivässä ja 60 tuntia viikossa. Lisäksi työnantaja voisi sijoittaa säännöllisen työajan sunnuntaille ilman työntekijän suostumusta.
Opettajien 1 600 tunnin kokonaistyöaikasopimusta ollaan laajentamassa tutkijoihin ilman välttämättömiä suojasäännöksiä. Jatkossa tutkijoille voitaisiin määrätä opetusta ja muita uusia tehtäviä ilman selviä rajoja. Tämän vuoksi esimerkiksi väitöskirjan tekijät putoavat lähes tyhjän päälle. Opetuspainotteisten tehtävien opetuskatoissa on vielä epäselvyyttä ja vaarana on, että näiden ryhmien työmäärä kasvaa.
Nykyisen kaltainen sopimukseton tila aiheuttaa suurta epävarmuutta siitä, minkälaisessa työaika- työajanvalvontajärjestelmässä opetushenkilöstö jatkossa on. Yliopistouudistuksessa luvattiin, että opetus- ja tutkimushenkilöstö pystyy keskittymään enemmän ydintehtäviinsä.
Sopimuksettoman tilan vuoksi yliopistot eivät ole tehneet palkkausjärjestelmän mukaisia arviointeja ja tämän seurauksena palkankorotuksia on jäänyt saamatta. Työnantaja on esittänyt arviointijärjestelmään muutoksia, joiden seurauksista ei voi olla varma.
Lisäksi heikennyksiä on esitetty mm. luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmään sekä yt-toimintaan. Sopimuksettomasta tilasta johtuen yliopistoissa on jo nyt epäselvyyksiä siitä, kuka edustaa työntekijöitä tärkeissä asioissa, kuten yt-neuvotteluissa.
Työnantaja ei ole tehnyt uutta palkkatarjousta aikaisemman lähes nollatarjouksen jälkeen. Rahasta keskustellaan seuraavan kerran, kun valtion neuvottelutulos on syntynyt.
Epävarma tilanne ei voi jatkua kauaa. Tämän vuoksi kaikissa pääsopijajärjestöissä on tehty työtaistelutoimenpiteisiin liittyvät päätökset. Järjestöt varautuvat jättämään lakkovaroituksen ensi viikolla. Työtaistelu voi alkaa aikaisintaan kahden viikon kuluttua lakkovaroituksen antamisesta. Lakkovaroituksessa ilmoitetaan lakkorajat ja lakon kesto.
Jäsenten on syytä seurata tarkkaan järjestöjen ja paikallisten lakko-organisaatioiden tiedotuskanavia.
Jäsenet voivat olla asiasta yhteydessä omaan järjestöönsä tai luottamusmieheensä.
JUKO, Pardia, JHL
University negotiations at a critical point - gearing up for a strike
The principal negotiators in the university sector returned to the negotiating table on 25 February. The employee union organisations presented their response to the written proposal of the Employers’ Association of Universities in Finland (SYTY) and the negotiations were scheduled to continue on Friday, 26 February and, if necessary, on 1 and 2 March.
The employer has proposed terms and conditions of employment that will clearly be weaker than the existing conditions. For example, the period of salaried sickness leave would be radically shorter than the currently applicable period. This would mean, for example, that the employee would quite quickly begin to receive, instead of salary, the sickness allowance provided by Kela, and would no longer accrue annual holiday during the sick leave.
The working hour flexibility within the scope of the Working Hours Act (Työaikalaki 605/1996) would be implemented in the manner determined by the employer, for instance, a 9-hour day and a 48-hour week or, as separately agreed on locally, a 10-hour day and 60-hour week. Additionally, the employer could elect for regular working hours on a Sunday without the approval of the employee.
The employer is proposing that the agreement on yearly total working hours of 1,600 hours, previously applicable to the teaching staff, be expanded to cover researchers as well, but without the necessary protective regulations. In the future, researchers could, thus, be assigned teaching tasks or other new duties without any clear boundaries. If this is the case, doctoral students, for example, would be without any protection. There remains a good deal of confusion concerning the maximum teaching duty in instruction-oriented positions, and there is a clear danger that the workload in these groups would increase.
The current situation, in which there is no valid agreement, causes great insecurity regarding the type of working hour and working hour supervision system the teaching staff will have in the future. The university reform promised that the teaching and research personnel would be able to focus more on their own core competencies and tasks.
As there is currently no valid agreement, the universities have not conducted the assessments required for the salary system, and, thus, employees have not received the due salary increases. The employer has proposed changes to the assessment system, but the consequences of these changes are uncertain.
Furthermore, weaker conditions have been proposed for, among other areas, the shop steward and occupational safety and health system, and the co-operation (YT) negotiations. Due to the lack of a valid agreement, the universities are already now unclear about who is representing the employees in important matters, such as in YT negotiations.
The employer has not made a new salary offer since its earlier near-zero offer. The next discussion concerning money will take place when a solution is reached in the collective negotiations for state civil servants.
This uncertainty cannot continue for long. Therefore, all of the principal contractual organisations representing the employees of the universities have made their decision regarding future industrial actions. They are prepared to give notice of a strike within the next week. The strike can begin, at the earliest, within two weeks of the notice. The strike notice will contain the limitations and duration of the strike.
Members should closely monitor the information provided by their own unions and local strike organisations.
Members may also contact their own organisation or shop steward for more information.
JUKO, Pardia, JHL
Kritisk fas för universitetsförhandlingarna – strejkvarning bereds
Huvudförhandlarna för universitetssektorn återupptog sina förhandlingar den 25 februari. Arbetstagarparten avgav sitt svar på ett textförslag från arbetsgivarhåll, och överläggningarna fortsätter fredagen den 26 februari. Vid behov kan de fortgå den 1-2 mars.
Arbetsgivarsidan har föreslagit ett antal helt uppenbara försämringar, jämfört med villkoren i de tidigare anställningsavtalen. Enligt arbetsgivarnas förslag skulle den avlönade perioden under sjukskrivning radikalt förkortas jämfört med nu. Följden av detta vore bl.a. att en arbetstagare under sin sjukdomsperiod skulle vara hänvisad till enbart dagpenning, varigenom semester inte längre skulle kunna tillgodoräknas för denna tid.
Möjligheterna till flexibla arbetstider enligt arbetstidslagen föreslås ske på ett sätt som bestäms av arbetsgivaren: exempelvis 9 timmar om dagen och 48 timmar per vecka eller – med lokal överenskommelse – 10 dagliga timmar och 60 veckotimmar. I förslaget ingår också att arbetsgivaren får rätt att förordna om regelbunden arbetstid om söndagarna, utan att medgivande från arbetstagarens sida behövs.
Avtalet för lärare om 1 600 timmar total arbetstid per år håller på att utvidgas till att omfatta forskare, utan de nödvändiga skyddsbestämmelserna. Det är alltså i framtiden tänkbart att forskare åläggs undervisning och andra nya uppgifter, utan klara gränser. Det skulle innebära att t.ex. de som skriver avhandling får så gott som ingenting. Det uppstår också oklarheter om maximigränserna för undervisning av personer med övervägande undervisningsuppdrag, och det finns risker för att dessa personers arbetsbörda ökar.
Ett avtalslöst tillstånd som det nuvarande leder till stor osäkerhet om vilket system för övervakning och tillsyn av arbetstiderna som kommer att tillämpas. I samband med universitetsreformen gavs löften om att undervisande och forskande personal i större utsträckning skulle få koncentrera sig på sina kärnuppgifter.
Till följd av det avtalslösa tillståndet har universiteten inte kunnat göra de utvärderingar som förutsätts i avlöningssystemet, och det innebär att lönelyften har uteblivit. Arbetsgivarsidan har föreslagit ändringar i bedömningssystemet, och vad dessa ändringar medför kan inte bestämmas med säkerhet.
Vidare har det föreslagits försämringar som skulle drabba förtroendemanna- och arbetarskyddsarrangemangen samt samarbetsverksamheten. En följd av den avtalslösa situationen är att det redan nu för universitetens del finns osäkerhet om vem som företräder arbetstagarna i viktiga frågor av typen samarbetsförhandlingar.
Arbetsgivarsidan har inte kommit med något nytt löneförslag efter det tidigare förslaget, som ju i det närmaste var ett nollförslag. Pengar diskuteras nästa gång först efter det att en förhandlingslösning har nåtts för den statliga sektorn.
Det osäkra läget är ohållbart i längden. Det gör att alla huvudförhandingsorgan har fattat beslut om förberedelser av arbetskonfliktsåtgärder. Organisationerna gör sig redo att avge strejkvarning nästa vecka. Egentliga stridsåtgärder kan tidigast inledas två veckor efter att strejkvarning givits. I strejkvarningen meddelas strejkgränserna och strejkens längd.
Medlemmarna har skäl att följa noga med de meddelanden som utges av fackorganisationerna och de lokala strejkorganen.
Medlemmarna kan i ärendet kontakta sina egna organisationer eller förtroendemän.
FOSU, Pardia, JHL
maanantai 22. helmikuuta 2010
Yliopistojen työehdot saatava kuntoon pikaisesti
Tiedote 22.2.2010
Yliopistoväki kantaa suurta työtaakkaa. Kuitenkin jatkuvasti julistetaan, että Suomi menestyy maailmanlaajuisessa kilpailussa vain laadukkaalla tutkimuksella ja korkealla osaamisella. Sitä ei kuitenkaan synny ilmaiseksi. Henkilöstön palkat ja työsuhteen ehdot on saatava kuntoon.
– Yliopistot saivat yliopistouudistuksessa työnantajaroolin, mutta näyttämötyöskentelyä ei voi ainakaan toistaiseksi kehua. Yliopistot ovat yhä vailla työehtosopimusta, vaikka neuvotteluja on käyty jo kuukausia, sanoo Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen.
Yliopistouudistuksessa luvattiin turvata henkilöstön asema. Lisäksi opetus- ja tutkimushenkilöstölle vakuutettiin, että uudistus parantaa heidän mahdollisuuksiaan keskittyä varsinaisiin ydintehtäviinsä.
Tosiasiassa yliopistolaisten tehtäväkenttä on paisunut vuosi vuodelta, sillä opiskelijamäärät ovat kasvaneet. Tutkinnonuudistus ja maisteritutkintojen tulva työllistivät nekin henkilöstöä poikkeuksellisen paljon. Henkilöstön työaika kuluu opetuksessa ja hallinnollisissa tehtävissä, mistä seuraa, että tutkimusta tehdään ylitöinä ilman korvausta.
Oulun yliopistossa näyttää käyvän jopa niin, että henkilöstö joutuu yliopiston kehnon rahoitustilanteen maksajaksi. Siellä on käynnistetty yt-neuvottelut.
Yliopistoissa kyse ei ole pelkästään rahasta. Luottamusmiesten asema tulee jatkuvasti keskeisemmäksi, jos yhä enemmän asioita siirtyy päätettäväksi paikallisella tasolla.
– Akavalainen yliopistohenkilöstö kouluttaa muut akavalaiset, joten heidän palvelussuhteensa ehdot ovat koko Akavalle tärkeä asia, Viljanen huomauttaa.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Matti Viljanen, puh. 0400 663 810
neuvottelupäällikkö Arja Vehmas, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, puh. 040 506 0108
Yliopistoväki kantaa suurta työtaakkaa. Kuitenkin jatkuvasti julistetaan, että Suomi menestyy maailmanlaajuisessa kilpailussa vain laadukkaalla tutkimuksella ja korkealla osaamisella. Sitä ei kuitenkaan synny ilmaiseksi. Henkilöstön palkat ja työsuhteen ehdot on saatava kuntoon.
– Yliopistot saivat yliopistouudistuksessa työnantajaroolin, mutta näyttämötyöskentelyä ei voi ainakaan toistaiseksi kehua. Yliopistot ovat yhä vailla työehtosopimusta, vaikka neuvotteluja on käyty jo kuukausia, sanoo Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen.
Yliopistouudistuksessa luvattiin turvata henkilöstön asema. Lisäksi opetus- ja tutkimushenkilöstölle vakuutettiin, että uudistus parantaa heidän mahdollisuuksiaan keskittyä varsinaisiin ydintehtäviinsä.
Tosiasiassa yliopistolaisten tehtäväkenttä on paisunut vuosi vuodelta, sillä opiskelijamäärät ovat kasvaneet. Tutkinnonuudistus ja maisteritutkintojen tulva työllistivät nekin henkilöstöä poikkeuksellisen paljon. Henkilöstön työaika kuluu opetuksessa ja hallinnollisissa tehtävissä, mistä seuraa, että tutkimusta tehdään ylitöinä ilman korvausta.
Oulun yliopistossa näyttää käyvän jopa niin, että henkilöstö joutuu yliopiston kehnon rahoitustilanteen maksajaksi. Siellä on käynnistetty yt-neuvottelut.
Yliopistoissa kyse ei ole pelkästään rahasta. Luottamusmiesten asema tulee jatkuvasti keskeisemmäksi, jos yhä enemmän asioita siirtyy päätettäväksi paikallisella tasolla.
– Akavalainen yliopistohenkilöstö kouluttaa muut akavalaiset, joten heidän palvelussuhteensa ehdot ovat koko Akavalle tärkeä asia, Viljanen huomauttaa.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Matti Viljanen, puh. 0400 663 810
neuvottelupäällikkö Arja Vehmas, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, puh. 040 506 0108
keskiviikko 17. helmikuuta 2010
Yliopistoneuvotteluissa aikalisä
[English summary: Timeout in university sector negotiations, negotiations are continued on 25 February. Employer offered 0,04% for this year. There are major open questions, such as working hours and sick pay. The unions are raising their level of readiness.] [In previous news: the old contract expired at the end of January, and negotiations have been progressing less than smoothly.]
JUKO, Pardia, JHL
JÄSENTIEDOTE 17.2.2010
Yliopistoneuvotteluissa aikalisä
Yliopistotyönantaja antoi keskiviikkona lähes nollatarjouksen palkankorotuksiksi kuluvalle vuodelle ja vuodelle 2011. Tarjouksen kustannusvaikutus tälle vuodelle on 0,04 prosenttia. Lisäksi esityksissä sopimusteksteistä on vielä isoja asioita auki, kuten mm. työaikakysymykset ja sairausajanpalkka. Sopimuskokonaisuudesta puuttuu muutenkin vielä oleellisia osia.
Yliopistosektorin pääsopijajärjestöt ovat pettyneitä työnantajan tarjoukseen ja neuvotteluissa on otettu aikalisä. Työantajalta odotetaan uutta tarjousta ja teksteistä kokonaisesitystä uudeksi työehtosopimukseksi. Neuvottelupöytään palataan näillä näkymin torstaina 25. helmikuuta.
Järjestöt nostavat neuvottelutilanteen tässä vaiheessa järjestövalmiutta.
Jäsenet voivat olla asiasta yhteydessä omaan järjestöönsä tai luottamusmieheensä.
JUKO, Pardia, JHL
JUKO, Pardia, JHL
JÄSENTIEDOTE 17.2.2010
Yliopistoneuvotteluissa aikalisä
Yliopistotyönantaja antoi keskiviikkona lähes nollatarjouksen palkankorotuksiksi kuluvalle vuodelle ja vuodelle 2011. Tarjouksen kustannusvaikutus tälle vuodelle on 0,04 prosenttia. Lisäksi esityksissä sopimusteksteistä on vielä isoja asioita auki, kuten mm. työaikakysymykset ja sairausajanpalkka. Sopimuskokonaisuudesta puuttuu muutenkin vielä oleellisia osia.
Yliopistosektorin pääsopijajärjestöt ovat pettyneitä työnantajan tarjoukseen ja neuvotteluissa on otettu aikalisä. Työantajalta odotetaan uutta tarjousta ja teksteistä kokonaisesitystä uudeksi työehtosopimukseksi. Neuvottelupöytään palataan näillä näkymin torstaina 25. helmikuuta.
Järjestöt nostavat neuvottelutilanteen tässä vaiheessa järjestövalmiutta.
Jäsenet voivat olla asiasta yhteydessä omaan järjestöönsä tai luottamusmieheensä.
JUKO, Pardia, JHL
maanantai 15. helmikuuta 2010
Me olemme yliopisto
Yliopistosektorin pääsopijajärjestöt JUKO, Pardia ja JHL ovat teettäneet yhteishengen nostattamiseksi ja TES-neuvottelujen tueksi rintanapin iskulauseella: Me olemme yliopisto. Rintanapeilla tuomme näkyviin sen, että yliopistot muodostuvat yliopistoyhteisöön kuuluvista työntekijäryhmistä – meidän jäsenistämme ja opiskelijoista. Tämä yhteisö on yliopisto.
Rintanappi sopii TES-neuvottelujen jälkeenkin luomaan yhteisyyttä erilaisissa tilaisuuksissa, tempauksissa ja yliopistoyhteisön arjessa. Kukin liitto jakaa rintanappeja omille jäsenilleen. Niitä annetaan myös keskeisille sidosryhmille, kuten opiskelijoille.
Me olemme yliopisto -iskulauseessa voidaan nähdä heijastumia myös yliopistolain uudistuksen aikaiseen keskusteluun. Kun yliopistojen henkilöstöjärjestöt esittivät muutoksia lakiesitykseen, niille todettiin: Tehän olette tätä halunneet. Päättäjien mielessä yliopistot rinnastuivat yliopistojohdon, etenkin rehtorien kannanottoihin. Henkilöstöjärjestöt haluavat muistuttaa, että yliopistoyhteisö muodostaa yliopiston.
ME OLEMME YLIOPISTO -RINTANAPIT KAIKKIEN YLIOPISTOLAISTEN RINTAPIELEEN!
Aalto-yliopistossa rintanappeja voi kysyä lakkotoimikunnan puheenjohtaja Marko Kosuselta ja luottamusmiehiltä.
Rintanappi sopii TES-neuvottelujen jälkeenkin luomaan yhteisyyttä erilaisissa tilaisuuksissa, tempauksissa ja yliopistoyhteisön arjessa. Kukin liitto jakaa rintanappeja omille jäsenilleen. Niitä annetaan myös keskeisille sidosryhmille, kuten opiskelijoille.
Me olemme yliopisto -iskulauseessa voidaan nähdä heijastumia myös yliopistolain uudistuksen aikaiseen keskusteluun. Kun yliopistojen henkilöstöjärjestöt esittivät muutoksia lakiesitykseen, niille todettiin: Tehän olette tätä halunneet. Päättäjien mielessä yliopistot rinnastuivat yliopistojohdon, etenkin rehtorien kannanottoihin. Henkilöstöjärjestöt haluavat muistuttaa, että yliopistoyhteisö muodostaa yliopiston.
ME OLEMME YLIOPISTO -RINTANAPIT KAIKKIEN YLIOPISTOLAISTEN RINTAPIELEEN!
Aalto-yliopistossa rintanappeja voi kysyä lakkotoimikunnan puheenjohtaja Marko Kosuselta ja luottamusmiehiltä.
Tiedotuskanava avattu
Tämä sivu on tarkoitettu Aalto-yliopiston JUKO:n työanantajasta riippumattomaksi tiedotuskanavaksi, ja sitä käytetään mm. työtaistelun aikaiseen tiedottamiseen.
-Marko Kosunen. lakkotoimikunnan puheenjohtaja, Aalto-yliopisto.
-Marko Kosunen. lakkotoimikunnan puheenjohtaja, Aalto-yliopisto.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
